hermuset
Harbeth Monitor 40.1 -kaiutin
Teksti: Matti Hermunen Kuvat: Mauri Eronen
Kaiuttimen
näköinen
Monitorikaiutin. Myös elokuvat ja
niiden monikanavaäänentoisto ovat
kiinnostuksen kohteita.
Nimikkopalstallaan hän testaa intohimonsa kohteena olevia, usein sangen hinnakkaita hifituotteita. Tätä kompensoi helppo 6 ohmin
nimellisimpedanssi. Tässä taustaksi riittää toteamus, että H.D. 40.1:n luvataan toistavan alas ja
tuottavan paljon puhdasta ääntä.
Desimaali tyyppimerkintään lisättiin vuonna 2008,
kun siihen vaihdettiin keskiäänielementti ja jakosuodatinta viriteltiin sen tarpeisiin. Sehän on ammattilaisen
työkalu, joka soi tarkasti, mutta joskus
kuivasti, jopa viileästi. Diskantti on tuuman
läpimittainen Seas Excel, jota suojaa kiinteä verkko.
Bassorefleksiperiaatteella toimivan kaiuttimen refleksiaukot avautuvat eteenpäin.
Vaikka kotelo on suuri (750 x 422 x 400 mm), herkkyys on vain 86 dB. Ammattilaislaitoksesta on
saatavilla monipuolisilla sovitusmahdollisuuksilla varustettu aktiiviversio. klassisen musiikin puolelle. Heistä moni tuli
perustaneeksi oman yrityksen. Molemmille ilmoite-
70
taan täsmälleen samat tekniset tiedot, joten eroa lienee vain viimeistelyssä. Harwood oli yksi niistä BBC:llä
työskennelleistä, jotka loivat pohjan uudenlaiselle
englantilaiselle kaiutinsuunnittelulle. Harbethin
Monitor 40.1 soi elävän monipuolisesti ja on
kuitenkin varsin tarkka toistaja.
kuka
Matti
Hermunen on
helsinkiläinen pitkän linjan
hifiharrastaja. Ne kootaan tehtaassa käsityönä ja sovitetaan yhteen mittausten perusteella,
samoin jakosuotimet.
Harbethin tuotantomalli on omaperäinen, sillä sitä
valmistetaan yhtä mallia kerrallaan. Tilauskannan mukaan päivä tai useampi peräjälkeen tehdään vaikkapa
mallia P3, toisena päivänä jotain toista. Jollei heillä ei enää ole tarvittavaa komponenttia, niin monessa tapauksessa Harbeth pystyy
kertomaan, mistä apu saattaa löytyä.
Kotikäyttöön tehdään viittä mallia, ja studioihin on
tarjolla kolme karummin viimeisteltyä. Samalla kaiuttimesta
saatiin vahvistimelle helpompi kuorma.
Refleksiperiaatteella toimivan kaiuttimen alimmista taajuuksista ja keskialueesta vastaavat Harbethin
omaa tuotantoa olevat 300-millinen polypropyleenibasso ja 200-millinen keskialue. Nykyinen pääjehu on Alan Shaw, joka peri firman vedon 70-vuotiaalta Harwoodilta vuonna 1986.
BBC:n perintö näkyy
Monitor 40.1 näyttää vanhan liiton BBC-pohjaiselta
kaiuttimelta. Laitearviot perustuvat
vankkaan kokemukseen useiden vuosikymmenien ajalta.
ENGLANNIN yleisradioyhtiö BBC:n pitkäaikainen aktiivisuus kaiutinteknologian uudistamisessa olisi
oman artikkelisarjansa arvoinen. Sopivan vahvistimen teho saisi. Edellä olevasta on selvinnyt, että sitä se
onkin.
40.1 on Harbethin huippumalli, josta on kaksi versiota: reiluakin kohtelua kestävä, harmaapintainen ja
kantokahvoilla varustettu ääniammattilaisen työkalu
sekä viilupinnoitettu kotiversio. Väärin. Hänen musiikinkuuntelunsa painottuu
vahvasti ns. Ei oikein sovi
musiikista nautiskeluun. Eri osille tai
malleille ei ole rinnakkaisia valmistuslinjoja, vaan samaa mallia tehdään tarvittava määrä alusta loppuun
valmiiksi.
Harbeth myös noudattaa Quadin ja monen muun
laatuvalmistajan viitoittamaa polkua siinä, että se kertoo selkeästi, mitä varaosia mihinkin malleihin he vielä toimittavat. Näin myös Harwood.
Vuonna 1977 aloittaneen Harbethin nimi muodostuu
hänen sukunimensä alku- ja vaimonsa Elizabethin
etunimen loppukirjaimista.
Tohtoriopiskelijoita työllistämällä Harbeth pystyi
kehittämään polymeeripohjaiseen kartiomateriaaliin
perustuvat Radial-elementit
Hifi kehotti aloittamaan kuuntelun suuntaamalla
kaiuttimet melkein suoraan eteenpäin. Kaiuttimen vahvuus on näiltäkin osin enemmän rauhallista vääntömomenttia
kuin kireän kierroskoneen kiihtyvyyttä. Musiikkitehoa
40.1 kestää 200 W.
Suositeltu sijoitus on irti seinistä ja jalustoilla, jotka
nostavat diskantin istuvan kuuntelijan korvien tasolle. Muheva esitys toimii joillakin levyillä paremmin
kuin toisilla. Orkesteri avautui tasapainoisesti kaiuttimien väliin, perspektiiviä ja tilaa löytyi.
Toiston mehevyys ja hunajaisuus nosti luonnollisesti epäilyksen, onko 40.1 kuitenkin vähän kohtelias
toistaja. Metalliset taulunkehysmäiset
jalustat kevensivät hivenen Monitor 40.1:n karskia ilmettä. Hifin mies roudasi
kaiuttimet sisään. Diskantti ei varsinaisesti ole
vaimea, mutta yläkeskialueella on jotakin, joka tuo mieleen klassisen BBC-dipin. Perintötekijöilleen uskollisena
40.1:n kotelo on suhteellisen ohutta MDF-levyä, joka
on huolella vaimennettu bitumilaatoilla. Ääni on kauttaaltaan korviin käymätön ja hillitty, joiltain osin jopa verhoutunut. Koputtelutestillä sitä ei saanut olennaisesti soimaan.
Vaikka tiesin, että 40.1 on iso, hätkähdin kuitenkin,
kun Harbethia jälleenmyyvän Mr. Se
vain ei tarpeettomasti korostele äänityksen tai toistoketjun vajavaisuuksia. Harbeth teki siitä helpommin kuunneltavan.
Mikäs siinä, mutta ehkeivät kaikki arvosta kaunistelevaa kaiutinta. Itse asiassa valmistajan ohje on pitää
kankaat paikallaan. 40.1 ei kuitenkaan kaunistele. Soundissa on myös tiettyä yläluokkaista hienostuneisuutta, jota ei kovin monista rock-henkisemmistä riivinraudoista
tapaa. Näin tein. Joku voisi kokeilla äänen hienosäätöä kaapeloinnilla ja oheislaitteiden valinnalla.
Minä en.
Toisella korvalla:
Mikael Nederströmin kommentit
TUMMASÄVYINEN, muheva ja pehmeäpiirtoinen toisto. Kokeiluparin päällyste oli kirsikkapuuta. hermuset
ri sopivalle korkeudelle. Parhaimmillaan orkesterimusiikilla jousissa oli satumaisen
maagisen hieno sointi. Esimerkiksi saksofonissa säilyi juuri sopivan hieno sävy.
Toisaalta kohteliaisuus auttoi hankalien äänitysten
kanssa. Myös äänenvoimakkuus nousee sointibalanssin valintojen takia helposti
tavanomaista suuremmaksi. Suurimman osan kuunteluajasta kaiuttimet olivat reilut 2 metriä toisistaan, ja
kuunteluetäisyyttä oli 3,5?4 metriä.
Sijoituksesta riippumatta 40.1:n äänen tasapaino säilyi lievästi matalaa päätä höystävänä, kuuntelupaikasta
ja materiaalista riippuen jopa vähän bassokorosteisena.
Mutta vain sen verran, että se antoi oman leimansa kaiuttimen toistolle, mutta ei kuitenkaan häirinnyt. Joan Baesin Diamonds and Rustin nimikappaleen miksaus on korvia riipivän ylävireinen ja rasittava. En
itse eikä kukaan muukaan kaiutinta kuunnellut halunnut kokeilla huonekorjauksen vaikutusta; sen verran
kohdallaan tai niin kuunneltava balanssi oli.
Kuunneltavuus olikin 40.1:n selvin ominaispiirre. Kuunteluetäisyyttä
piti kasvattaa reippaasti. Soundi houkuttelee eheydellään joka tapauksessa enemmän musiikin kuuntelemiseen kuin yksityiskohtien bongailuun. Täysi orkesteri soi runsaudensarvimaisesti, suomeksi sanoen sävyjen moninaisuus ja mehevyys valloittivat. Ei virheetön, mutta
helppo ja vaivattomasti nautittava kokonaisuus.
71. Mutta vain hivenen.
kuitenkin olla vähintään 50 W/kanava. Atacaman jalustat nostivat sen juu-
Kuunneltava balanssi
Mr. Harbeth ei taida uskoa monijohdotuksen hyötyihin, koska monitoimiliittimiä on vain yhdelle kaiutinjohtoparille.
Kotelon viimeistelyyn on tarjolla neljä viiluvaihtoehtoa. Päädyin kuitenkin kääntämään ne hieman kohti, koska
tämä tuotti luontevimman tuloksen.
Sijoituspaikka oli samoilla maisemilla kuin useimmilla muillakin kaiuttimilla; melkein 2 metriä lähes
pelkästään ikkunaa olevasta päätyseinästä ja 1?1,5
metriä lähimmästä sivuseinästä. On se, mutta ei liian. Rupisemmatkaan miksaukset eivät ota korviin.
Yläbasso ja alakeskialue ovat niin ikään olemukseltaan enemmän meheviä kuin napakoita. Tämä
tuo läsnäoloalueen kustannuksella miellyttävyyttä soundiin. 40.1 erotteli soitinsektiot taitavasti, ja eri soitinten ominaissointi, yhtenä esimerkkinä
sello, toistui kauniisti. Elementtien suojana olevan kehikon kangas läpäisee ääntä hyvin, joten sitä ei tarvitse poistaa kriittistä kuuntelua varten
Studiossa väkisin väännetyt tila- ja syvyysavaruudet, jotka ovat tyypillisiä esimerkiksi Laurie Andersonille,
40.1 toisti vähintään riittävästi.
Edellisestä on varmaan selvinnyt, että 40.1 ei ole
ultra-analyyttinen. Tältä osin ei täyden
kympin suoritus, mutta varsin hyvä kuitenkin. Rytmimusiikilla voimakkuutta saattoi nostaa tolkuttomille tasoille ilman että
ääni muuttui päälletunkevaksi. Sen ominaisluonne ei ole syntynyt sattumalta, vaan on tietoisten ratkaisujen tulos.
info
Harbeth Monitor 40.1
Hinta:
9 990 ?
Edustaja:
Highend Studio Finland
Puhelin: 094553685
Lisätietoja:
www.highendstudio.fi, www.harbeth.co.uk
Mitat (l x k x s):
Paino:
Taajuusvaste:
Herkkyys:
Impedanssi:
Suositeltava vahvistinteho:
Tehonkesto:
Kotelotyyppi:
Elementit:
43,2 x 75 x 40 cm
34 kg
35 Hz?20 kHz +/- 3 dB
84 dB/1 W/1 m
6 ohm
Väh. (Holst: Suite No. Monenlaista iloa tuottivat
Frederik Fennelin johtamien Holstin ja Handelin orkesterisarjojen vaskien sopiva purevuus ja soinnukkuus. Frederick Fennell: The Cleveland
Symphonic Winds. Oletan että sitä puolta voisivat jotkut muutkin kuuntelijat toivoa ripauksen lisää.
Kyse on kuitenkin mieltymyksistä, eikä 40.1 missään
niemessä ole tumppu toistaja. hermuset
Harbeth Monitor 40.1 -kaiutin
Pikakokeilussa
Harbeth Monitor 30.1
MAURI Eronen kävi kuvaamassa 40.1:set ja toi mukanaan toisella kirjoittajalla arvioitavana olleet uudehkot Monitor 30.1
kaiuttimet.
Se on isoaveljeään merkittävästi pienempi ja siksi helpompi
sijoittaa. Basson voimallisuus ei pysy kurissa, jollei sitä saa reilusti irti seinistä.
Pieneen tai pienehköön huoneeseen kannattaa valita jokin Harbethin toinen malli. Uruissa
oli lämpöä, sävyjä sekä rauhallisen vakuuttavaa voimaa.
40.1 toistaa tilaa hyvin, mutta tekee senkin korostumattoman hötkyilemättömästi ja istuttaen tilan
72
muuhun musiikintekoon siten, ettei se sellaisenaan
korostu tai muodostu omaksi ihmeteltäväkseen. 1 in E-Flat - Suite No. Kuitenkin Jaco Pastoriusmaiset tai Bakithi Khumalomaiset sähköbasson suvereenit narisuttelut olivat taka-alalla, koska 40.1 jätti bassokielen
ylimmät sävyt hieman laimeaksi. 2
in F - Handel: Music for the Royal Fireworks - Bach:
Fantasia in G. Epäilemättä yksi niistä
laatukaiuttimista, joiden omistaminen tekisi onnelliseksi pitkäksi aikaa.
Mutta on se myös vaativa kaiutin. Telarc 1978)
Mr. Varsinkin diskantissa oli pari pykälää lisää kirkkautta. Siksikin että bassossa on paljon sävyjä, iskevyyttä ja jykevyyttä. Mutta se sai normaalisti vähän kilisevän, yleissävyltään ohuen äänityksen piirteet lähes piiloon.
Vakuuttava
Kyllä tätä kelpaisi kuunnella. Ja se isorumpu, siitä huolimatta että se Telarcin
alkuvuosien äänitteille tyypillisesti onkin nostettu
huikeasti yläkanttiin, jotta äkkinäisempikin huomaa
että nyt tuli bassoa. Vaativuutta tuo myös kaiuttimen reipas koko ja muotoilu, jonka pakollinen jalusta
nostaa taatusti näkyviin. Samalla oli kuitenkin säilytetty isoveljen rikassävyisyyttä, mutta ei
läheskään täysimääräisesti. Kuten yksi kuuntelija
totesi, yläpää on varmaan tarkoituksella hierottu tuohon tasoon.
Dynamiikka riittää
Yksi 40.1:n vahvuus oli sen dynamiikan korostumaton
vaivattomuus ja laajuus. Varsinkaan vaskien ja pianon sonoriteetti ei ollut yhtä monipuolista kuin 40.1:ssä.
Kirkkaampi kokonaissävy kuului varsinkin jousisoinnissa.
Edelleen oltiin miellyttävällä alueella, mutta nyt oli enemmän jo
kyse ?normaalista. kaiuttimesta, vaikka orkesterin eri osien
sointi välittyi runsasmuotoisena.
Samoin kuin 40.1:n, on myös pikkuveljen kokonaisuus hallittu. Puuttui vain hyvin toimiva oluthana käden
ulottuvilta.
Bassossa tai yleensä alemmalla alueella oli siis lievää
rikkautta ja runsautta, mutta se ei ylittänyt ärsytyskynnystä. Keith Jarretin Kölnin konsertin
High Resolution -version eron normaaliäänitykseen se
toi esiin vaivattomasti, mutta ei mitenkään korostuneesti. Alemman alueen vakuuttavuus on riittävää; voimaa, dynamiikkaa, iskua, kontrollia ja hyvää sävyjen toistoa on lähes kaikkiin tarpeisiin. Herää kysymys, ovatko sukua myös äänellisesti.
Kyllä ne ovat, mutta 30.1:ssä on astetta heleämpi kokonaissävy. Oikeassa oli. Meno ja melske vain lisääntyivät. Basso/keskialue-elementti ja diskantti ovat samat kuin
40.1:ssä. 50 W
200 W musiikilla
Bassorefleksi
300 mm basso, 200 mm keskialue,
25 mm diskantti. Hifin mies oli juuri ennen kaiuttimien tuontia
kuunnellut 40.1:tä ajatuksella, ja hänen mielestään
yksi vahvuus oli Harbethin kyky tuottaa konserttimaisia elämyksiä. 40.1 ei kuitenkaan sitä mittaansa
enempää liioitellut, vaan piti rummun kontrollissa, sävyjä myöten. Keski- ja ylemmillä taajuuksilla elävyyttä ja sävyjä on mukavasti.
Joissakin pianolevytyksissä kaipasin ylimmän alueen kirkkautta ja helinää. Varteenotettava vaihtoehto
voisi olla vaikkapa tuore Monitor 30.1, joka vakuutti pikakuuntelun perusteella. Kaikella on hintansa.
Joka tapauksessa Harbeth 40.1 on taitavasti hiottu
ja erinomaisen kuunneltava kaiutin